Mustolan satama Lappeenrannassa muuttui yritys- ja logistiikkapuistoksi
Korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan hiljensivät Saimaan kanavan ja Mustolan sataman laivaliikenteen. Alue ei kuitenkaan hiipunut, vaan satama-alueelle on viime vuosina sijoittunut uusia yrityksiä, jotka arvostavat hyviä yhteyksiä, joustavaa toimintaa sekä turvallisuutta, jota nykyaikainen valvontajärjestelmä tarjoaa.
Mustola on Saimaan alueen suurin rahtisatama – siellä on seitsemän laituria, 20 kilometriä rautatieyhteyksiä ja yli 20 hallia. Satamasta on vain muutama kilometri kuutostielle ja vesiyhteys Saimaan kaupunkeihin – ja toki kanavan kautta Suomenlahdelle. Satama on ollut Mustolassa jo yli 50 vuotta; se siirrettiin Linnoitusniemen Rapasaaresta nykyiselle paikalleen vuonna 1968, jolloin myös uusittu Saimaan kanava otettiin käyttöön. Alun vuosikymmenet olivat vilkasta liikennöinti- ja varastointiaikaa.
Hiljaiselosta uuteen kasvuun
Metsäteollisuudesta siirtynyt satamavalvoja Timo Suonio tuli töihin Mustolaan reilut viisi vuotta sitten ja hän muistelee, että hänen aloittaessaan satama-alue oli hiljainen.
- Monet halleista olivat tyhjiä, mutta alueen toiminnallisuus oli kuitenkin olemassa ja muun muassa metsäteollisuus varastoi tuotteitaan satamassa, hän muistelee.- Lisäksi laivat toivat elämää, niitä pysähtyi satamassa 60–70 laivauskauden aikana.
Viime vuosien kriisit näkyivät Mustolan toiminnassa ja Saimaan kanavan toiminta hiipui. Pian alueen ilmeiset vahvuudet ohjasivat ajatukset kuitenkin uusille urille ja tulevaisuutta ryhdyttiin katsomaan uudesta näkökulmasta.
Kuten aina, kehittämisen alkupiste on nykytilan tunnistaminen. Se toteutettiin myös Mustolassa, kun projektipäällikkö Marja Eskman Lappeenrannan kaupungilta sai hoidettavakseen hankkeen Mustola – Portti Saimaalle.
- Kartoitimme satama-alueen nykytilanteen, listasimme toiveet sekä mahdollisuudet ja linjasimme jatkoaskeleet, Eskman sanoo.- Kokosimme yhteen kaikki alueen toimijat, ja projektin tuloksena teimme alueen kehitysstrategian. Sen tärkein tehtävä on laajentaa toiminnot Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuistoksi, jossa on hyvä toimia ja jonne uusien yritysten on helppo tulla.
Hankkeessa painotettiin myös kestävää kehitystä. Satamassa pyritään hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä ja sitä tukemaan kartoitettiin niin kaupungin omien toimijoiden kuin sataman yritysten hiilijalanjälki.
- Kehittämissuunnitelmiin otettiin luonnollisesti mukaan ne toimenpiteet, jolla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, Eskman lisää.Erinomaiset kehitys- ja kasvunäkymät
- Tärkeä selvityksen aikana saatu oivallus oli, että Mustola on viime vuosina kehittynyt aktiiviseksi yritys- ja logistiikka-alueeksi. Vaikka satamatoiminnot ovat oleellinen osa toimintaa, niiden hiljeneminen ei pysäyttänyt materiaalivirtoja, joista valtaosa kulkee rekoilla ja junilla. Huomasimme myös, että Mustolan yritystoiminta oli kasvanut ikään kuin salaa, eikä siitä yksinkertaisesti tiedetty paljon edes kaupungilla, Eskman sanoo.- Hankkeen myötä toimme tilanteen ja ennen kaikkea alueen edut ja mahdollisuudet esiin ja tietoisuus – ja sitä mukaa innostus – kasvoi kohisten.
Alue on iso, mutta kaikki hallit sekä kenttäalueet ovat käytössä ja siksi alueen laajennusta suunnitellaan määrätietoisesti. Hankkeen antaman sysäyksen ansiosta asemakaavaa ollaan päivittämässä Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuiston kasvun mahdollistamiseksi ja vastaamaan paremmin kasvavan yritystoiminnan tarpeita infran, rautatie- ja maantieyhteyksien sekä tonttikokojen osalta.
Sekä Eskman että Suonio näkevät, että Mustolaan on helppo saada uusia toimijoita, sillä se sopii monenlaisille yrityksille. Suonio mainitsee tärkeimpänä toimialat, joissa raaka-aineet ja lopputuotteet vaativat suuria käsittely- ja varastointitiloja sekä hyviä logistisia yhteyksiä kotimaassa ja ulkomaille.
- Alue sopii myös vaikkapa teolliseen valmistukseen, puunjalostukseen ja pakkausteollisuuteen, hän luettelee.- Metsäteollisuus yhdistää monia toimintoja Mustolassa ja toimialan palvelut ovat tärkeä ajuri yritysten kasvulle, hyvänä esimerkkinä Karjalan Paperi Oy
- Näemme suuria mahdollisuuksia myös kiertotalouden yrityksissä ja esimerkiksi jo nyt alueella toimii metallinkierrätystä tekevä Hakamu Trading Oy. Kaiken kaikkiaan satama-alueella on työpaikkoja 50–60 ja siellä tarvitaan nyt myös palveluntarjoajia.
Mustolan asemakaava mahdollistaa yrityspuiston kasvun ja tarjoaa monipuoliseen yritystoimintaan soveltuvia tontteja. Uudet tontit myydään tai vuokrataan alueelle sijoittuville yrityksille toimitilojen rakentamista varten. Eskman uskoo, että alue on hyvin vetovoimainen, sillä se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella.
- Uusi alue on myös väljä, mikä tekee mahdolliseksi suurten rahtierien kuljetukset junilla ja rekoilla sekä tuotteiden ja raaka-aineiden käsittelyn ja varastoinnin, Eskman sanoo.- Palvelu on joustavaa ja yrittäminen turvallista, sillä Mustolassa vartiointi ja kulunvalvonta kuuluvat palvelupakettiin.
- Alueella on jo nyt tarjolla hyviä tontteja erilaiselle yritystoiminnalle.
Suonio haluaa lisätä vielä pari ehdotonta hyvää puolta.
- Meillä on hyvin kilpailukykyinen hinnoittelu verrattuna suuriin merisatamiin ja logistiikkakeskuksiin pääkaupunkiseudulla, hän sanoo.- Ja mikä melkein parasta - yrittäjien välinen yhteistyö toimii saumattomasti.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Marja Eskman
p. 040 768 3113
Satamavalvoja Timo Suonio
p. 040 662 0343